Espoon kulttuurikeskuksen suojelu, Arto Sipisen lausunto

19.5.2016

Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen liite 4. Arto Sipisen lausunto

Pyydettynä lausuntona otsikkoasiasta esitän kunnioittaen seuraavaa :

Päätös rakentaa Espoon uusi teatteritalo nk. Vesiputoustalon itäpuolelle sille jo valmiiksi kaavoitetulle tontille on ratkaisuna onnistunut ja kaavallisesti oikea. Uusi hieno kulttuuriakseli syntyy nyt jo nousevan liikekeskuksen kylkeen teatteritalolta kulttuurikeskukseen! Metron tuomat paineet uusien asuinrakennusten lisärakentamiselle voidaan toteuttaa tiiviistikin viereiselle vapaalle alueelle tuomatta niitä teatterille varatulle tontille!

Toinen esille tuotu ja julkisuudelta piilossa pidetty ratkaisu rakentaa teatteritalo ja kirjaston tilat nykyisen kulttuurikeskuksen ja sen edessä olevan kulttuuritorin alle on ajatuksenakin t ä y s i n a b s u r d i ! Ratkaisussa teatterin lavastetorni nousee keskelle kulttuuritoria ja altaan puolelta revitään luomani ratkaisun yhdestä ehkä herkimmästä keskusaltaaseen liittyvästä osasta vesiputous ja amfi pois! Allekirjoittaneeseen ei vaihtoehdosta, toisin kun on julkisuuteen valehdeltu, ole koskaan otettu yhteyttä! Kun minulle kerrottiin ratkaisuvaihtoehdosta otin sen ensin vanhana teekkarijäynänä, olihan kysymys urani päätyöstä, jota on maailmalla julkaistu sadoissa arkkitehtuurikirjoissa ja –lehdissä. Kunnes sitten minulle toimitettu Länsiväylä-lehti käsissäni koko asian karmeus paljastui! Soitin heti professorivuoteni TKK:ssa minun assistenttina toimineelle HKP:n arkkitehti Jukka Karhuselle, mutta hän pesi kätensä koko asiasta! Ei kuulemma kukaan alkuperäisistä H, K ja P:stä tunne asiaa! Kuka sitten ottaa vastuun suunnitelmasta? Ensimmäinen SAFA:n eettinen ja moraalinen vaade liiton jäsenelle on ottaa yhteys alkuperäiseen suunnittelijaan varsinkin ja ehdottomasti silloin, kun kyseesssä on kansainväliseen maineeseen yltänyt rakennustaiteellinen merkkiteos!

Rakennuksen syntyhistoriaa:

Suomen arkkitehtiliitto valitsi alun perin arkkitehtikilpailun ammattijäseniksi professori Reima Pietilän ja allekirjoittaneen. Molemmat kieltäydyimme, koska halusimme itse osallistua kilpailuun. Pietilän liittomme silloinen kilpailusihteeri ymmärsi olihan hän varteenotettava voittajaehdokas, mutta minut hän haukkui perin pohjin, kun kieltäydyin tarjotusta kunniatehtävästä. Onneksi jo Espoon kaupungin korkeasti arvovaltaiseen palkintolautakuntaan saatiin 80-luvun rakennusalan merkittävimmäksi vaikuttajaksi aikanaan valittu Rakennushallituksen silloinen pääjohtaja Matti K Mäkinen. Kilpailun ratkettua keväällä 1980 sain ensimmäisen onnittelusähkeen kilpailussa lunastuksen voittaneelta, suuresti arvostamaltani kolleegalta, professori Juhani Pallasmaalta. Kun rakennus sitten pitkien poliittisten kiistojen jälkeen 1989 valmistui, välitti Pallasmaa hyvän ystävänsä, maailman arvostetuimman arkkitehtuurikriitikon, Kenneth Framptonin minulle osoittaman onnittelukirjeen, nähtyään Espoon kulttuurikeskuksen!

Lopuksi:

Luotan espoolaisten valitsemien kaupunginjäsenten älykkyyteen. Tuskin kukaan valtuustoon valituista haluaa jäädä historiaan nyt valmiiksi rakennetun professori Aarne Ervin luoman kansallismiljöön tuhoajana. Kyllä kulttuurikeskus ja professori Arno Ruusuvuoren kirkko kuuluvat Ervin rakennusten kanssa säilytettävään ja suojeltavaan kansallisomaisuuteemme!

Espoossa, Otsonpesässä 17. 5. 2016

Arto Sipinen, professori, arkkitehti SAFA

Miljöö-kunniakirja (Espoon kulttuurikeskus) 1989, Espoon kaupungin Espoo-mitali 1993

Pro Finlandia 1990, professorin arvonimi 1995, Rakennustait. valtionpalkinto 1999, kunniatohtori JY 2009