Kulttuurikeskuksen arvorakennus on suojeltava

26.3.2019

Tapiolan Killassa ja asukasfoorumissa keskusteltiin Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suunnittelusta ja suojelusta. Näkemyksensä esittivät Tapiolan Kilta, Espoon KulttuurIseura ja Kulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailun voittaja Ilkka Salminen.

  

Tapiolan Killan edustaja Eeva Kivilaakso-Wellman oli kutsunut minut Tapiolan Killan ja Tapiolan asukasfoorumin tilaisuuteen 25.3. jossa käsiteltiin Kulttuurikeskuksen asiaa. Tapiolan palvelukeskuksen sali oli täynnä väkeä, arvioni mukaan lähes sata.

Järjestäjät olivat kutsuneet Kulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailun voittajaksi valitun ”Uusikuu” esityksen tekijät Ilkka Salmisen ja kumppanit esittelemään ja kaupungin edustajat teatterijohtaja Eric Söderblomin ja projektipäällikkö Antti Mäkisen vastaamaan kysymyksiin. Tästä voimme varmaan lukea Länsiväylästä.

Espoon Kulttuuriseura ry:n Kulttuurikeskuksen suojeluesitystä ympäristöministeriölle esitteli puheenjohtaja Jarkko Rahkonen.

Tapiolan Kilta ry ansaitsee kiitoksen arkkitehtikilpailun töiden esittelystä jossa todetaan Kulttuuriaukion ja Kulttuurikeskuksen muodostavan yhdessä yhden Tapiolan puutarhakaupungin  tunnetuimmista ja kaupunkikuvallisesti arvokkaimmista alueista. Tämän johdosta alueen rakentaminen tulee suunnitella erittäin huolellisesti Tapiolan kaupunkikuvallisia arvoja ja alueen historiaa kunnioittaen. Erityisesti arvostellaan ”Arto Sipisen suunnitteleman Kulttuurikeskuksen julkisivu Keskusaltaan puolelta on Tapiolan kaupunkikuvallisesti tunnetuimpia maisemia. Kulttuurikeskuksen julkisivua ei saa tältä puolelta muuttaa ja rakennuksen yhteydessä oleva vesiputousallas on säilytettävä ulkonäkönsä puolesta ennallaan” (Lue lisää Killan kotisivulta.

Espoon Kulttuuriseura ry on suojeluesityksessään lähtenyt samoista arvoista kuin Tapiolan Kilta. Suojeluesityksemme teimme ensivaiheessa ELY-keskukselle toukokuussa 2016. Esityksemme julkistamistilaisuudessa professori, arkkitehti Arto Sipinen totesi mm. ”on absurdia rakentaa teatteri maan alle ja vielä repiä arvorakennuksen seinää”. Erityisen pahoillaan hän oli siitä että Espoon kaupunki ei kunnioittanut hänen tekijän oikeuksiaan ja hän sai lukea kaupungin suunnitelmista vasta lehdistä.

ELY-keskus pyysi suojeluesityksestä lausunnot Museovirastolta ja Espoon kaupungilta. Museovirasto tuki voimakkaasti suojeluesitystä ja perusteli Arto Sipisen työn valtakunnallista merkitystä jonka vuoksi Kulttuurikeskus on suojeltava rakennusperintölain 8§:n pykälän mukaan. ELY-keskus määräsi kohteen vaarantamiskieltoon.

ELY-keskuksen ratkaisu saatiin helmikuussa 2019 jonka mukaan suojelu pitää tehdä asemakaavan laatimisen yhteydessä. Ratkaisu on yllättävä koska se kuitenkin yhtyy muilta osin Museoviraston esitykseen.

Espoon Kulttuuriseura teki nyt toisessa vaiheessa 20.3.2019 suojeluesityksen Ympäristöministeriölle Museoviraston kantaan tukeutuen. Valituksessa todetaan, että asemakaavoituksen odottaminen ei turvaa Kulttuurikeskuksen suojelemista koska asemakaavoitus on täysin riippuvainen Espoon kaupungin toimenpiteistä.

Olemme aiemmin suojeluesityksessämme ja sen lausuntojen vastineissa  osoittaneet  miten kaupunki on toimenpiteillään ja vaarantamiskiellosta huolimatta vaarantanut Kulttuurikeskuksen suojelemisen.  Merkittävä on kaupunginhallituksen 5.6.2017 tekemä päätös Kulttuurikeskuksen peruskorjaamisesta ja laajentamisesta. Tämän päätöksen esittelyaineistossa ja itse päätöksessä ei mainita lainkaan suojeluesitystämme ja vaarantamiskieltoa. Tässä päätöksessä ei mitenkään edellytetä Kulttuurikeskuksen suojelemista. Kaupunki ei myöskään  aluetta koskevan arkkitehtuurikilpailun ohjeistuksessa mainitse lainkaan suojeluesitystämme. Kaupunki vielä palkitsee voittajana arkkitehtikilpailun tuloksista sen ainoan jossa Kulttuurikeskusta ei esitetä suojeltavaksi eikä kohdella arvonsa mukaisesti.

Koska Espoon päättäjät ja päätösten valmistelijat eivät ymmärrä tai välitä Kulttuurikeskuksen suojeluarvoa Suomessa ja kansainvälisesti – kuten olemme osoittaneet – niin Espoon Kulttuuriseura ry vetoaa ympäristöministeriöön ja luottaa ministeriön ymmärtävän Espoon Kulttuurikeskuksen valtakunnallisen merkityksen ja päättävän sen suojelemisesta.

25.3.2019 Jarkko Rahkonen

Lopuksi esitin kysymyksen Tapiolan projektipäällikkö Antti Mäkiselle: Aikooko Espoon kaupunki jatkaa toimenpiteillään Kansainvälisesti merkittävän Kulttuurikeskuksen arvojen vaarantamista?

Tulkitsin vastauksen niin että uppiniskaisuus jatkuu mikäli se Mäkisestä riippuu.

JR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jarkko Rahkonen

10.54 (8 minuuttia sitten)

 

 

  

 

 

-> minä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kulttuurikeskuksen arvorakennus on suojeltava

Tapiolan Killan edustaja Eeva Kivilaakso-Wellman oli kutsunut minut Tapiolan Killan ja Tapiolan asukasfoorumin tilaisuuteen 25.03. jossa käsiteltiin Kulttuurikeskuksen asiaa. Tapiolan palvelukeskuksen sali oli täynnä väkeä, arvioni mukaan lähes sata.

 

Järjestäjät olivat kutsuneet Kulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailun voittajaksi valitun ”Uusikuu” esityksen tekijät Ilkka Salmisen ja kumppanit esittelemään ja kaupungin edustajat teatterijohtaja Eric Söderblomin ja projektipäällikkö Antti Mäkisen vastaamaan kysymyksiin. Tästä voimme varmaan lukea Länsiväylästä.

 

Espoon Kulttuuriseura ry:n Kulttuurikeskuksen suojeluesitystä Ympäristöministeriölle esitteli puheenjohtaja Jarkko Rahkonen.

 

Tapiolan Kilta ry ansaitsee kiitoksen arkkitehtikilpailun töiden esittelystä jossa todetaan Kulttuuriaukion ja Kulttuurikeskuksen muodostavan yhdessä yhden Tapiolan puutarhakaupungin  tunnetuimmista ja kaupunkikuvallisesti arvokkaimmista alueista. Tämän johdosta alueen rakentaminen tulee suunnitella erittäin huolellisesti Tapiolan kaupunkikuvallisia arvoja ja alueen historiaa kunnioittaen. Erityisesti arvostellaan ”Arto Sipisen suunnitteleman Kulttuurikeskuksen julkisivu Keskusaltaan puolelta on Tapiolan kaupunkikuvallisesti tunnetuimpia maisemia. Kulttuurikeskuksen julkisivua ei saa tältä puolelta muuttaa ja rakennuksen yhteydessä oleva vesiputousallas on säilytettävä ulkonäkönsä puolesta ennallaan” (Lue lisää Killan kotisivulta.

 

Espoon Kulttuuriseura ry on suojeluesityksessään lähtenyt samoista arvoista kuin Tapiolan Kilta. Suojeluesityksemme teimme ensivaiheessa ELY-keskukselle toukokuussa 2016. Esityksemme julkistamistilaisuudessa professori, arkkitehti Arto Sipinen totesi mm. ”on absurdia rakentaa teatteri maan alle ja vielä repiä arvorakennuksen seinää”. Erityisen pahoillaan hän oli siitä että Espoon kaupunki ei kunnioittanut hänen tekijän oikeuksiaan ja hän sai lukea kaupungin suunnitelmista vasta lehdistä.

ELY-keskus pyysi suojeluesityksestä lausunnot museovirastolta ja Espoon kaupungilta. Museovirasto tuki voimakkaasti suojeluesitystä ja perusteli Arto Sipisen työn valtakunnallista merkitystä jonka vuoksi Kulttuurikeskus on suojeltava rakennusperintölain 8§:n pykälän mukaan. ELY-keskus määräsi kohteen vaarantamiskieltoon.

 

ELY-keskuksen ratkaisu saatiin helmikuussa 2019 jonka mukaan suojelu pitää tehdä asemakaavan laatimisen yhteydessä. Ratkaisu on yllättävä koska se kuitenkin yhtyy muilta osin museoviraston esitykseen.

 

Espoon Kulttuuriseura teki nyt toisessa vaiheessa 20.3.2019 suojeluesityksen ympäristöministeriölle museoviraston kantaan tukeutuen. Valituksessa todetaan, että asemakaavoituksen odottaminen ei turvaa Kulttuurikeskuksen suojelemista koska asemakaavoitus on täysin riippuvainen Espoon Kaupungin toimenpiteistä.

 

Olemme aiemmin suojeluesityksessämme ja sen lausuntojen vastineissa  osoittaneet  miten kaupunki on toimenpiteillään ja vaarantamiskiellosta huolimatta vaarantanut Kulttuurikeskuksen suojelemisen.  Merkittävä on kaupunginhallituksen 5.6.2017 tekemä päätös Kulttuurikeskuksen peruskorjaamisesta ja laajentamisesta. Tämän päätöksen esittelyaineistossa ja itse päätöksessä ei mainita lainkaan suojeluesitystämme ja vaarantamiskieltoa. Tässä päätöksessä ei mitenkään edellytetä Kulttuurikeskuksen suojelemista. Kaupunki ei myöskään  aluetta koskevan arkkitehtuurikilpailun ohjeistuksessa mainitse lainkaan suojeluesitystämme. Kaupunki vielä palkitsee voittajana arkkitehtikilpailun tuloksista sen ainoan jossa Kulttuurikeskusta ei esitetä suojeltavaksi eikä kohdella arvonsa mukaisesti.

 

Koska Espoon päättäjät ja päätösten valmistelijat eivät ymmärrä tai välitä Kulttuurikeskuksen suojeluarvoa Suomessa ja kansainvälisesti – kuten olemme osoittaneet – niin Espoon Kulttuuriseura ry vetoaa ympäristöministeriöön ja luottaa ministeriön ymmärtävän Espoon Kulttuurikeskuksen valtakunnallisen merkityksen ja päättävän sen suojelemisesta.

25.3.2019 Jarkko Rahkonen

 

Lopuksi esitin kysymyksen Tapiolan projektipäällikkö Antti Mäkiselle: Aikooko Espoon kaupunki jatkaa toimenpiteillään kansainvälisesti merkittävän Kulttuurikeskuksen arvojen vaarantamista?

Tulkitsin vastauksen niin että uppiniskaisuus jatkuu mikäli se Mäkisestä riippuu.

JR

 

 

Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista